Ida Mouton

(o.s. Viljavuo)

Ida Mouton (1887–1980) oli aktiivinen kirjoittaja, taidokas viittoja ja Suomen ensimmäisen kuurojen naistenkerhon monivuotinen puheenjohtaja. Vaikka sivistynyt ja taiteellinen naisasianainen ei osallistunut poliittiseen naisasialiikkeeseen, hänen tavoitteenaan oli kuurojen naisten aseman parantaminen sivistyksen ja valistuksen kautta.

Tausta

Ida Viljavuo syntyi 13-lapsiseen torpparin perheeseen Kangasalle vuonna 1887. Hän itse kertoi lapsuudessaan tapahtuneesta kuuroutumisestaan seuraavaa: ”Ikkunat olivat auki ja kuulin lintujen liverryksen, joka pikkuhiljaa hävisi ja tilalle tuli tasainen hiljaisuus.”

Ida Viljavuo lähetettiin Kuopion kuurojenkouluun. Koulun jälkeen käsistään taitava tyttö pääsi Tampereelle ompeluateljeehen oppiin. Ammatillisen pätevyyden saatuaan hän muutti Helsinkiin ja ryhtyi pukuompelijaksi. Hänen kotiateljeessaan vierailivat Helsingin seurapiirit mm. professorikunnan rouvat ja tyttäret teetättämässä pukuja. Hänet tunnettiin taitavana ompelijana, jonka vuoksi häneltä tilattiin pukuja myös presidentin linnanjuhliin.

Järjestötoimintaa ja naisasiaa

Ida Viljavuo osallistui innokkaasti yhdistystoimintaan ja tapasi tulevan miehensä Bruno Moutonin Helsingin Kuurojen Yhdistyksellä. Pari avioitui keväällä 1921. Vuonna 1922 syntynyt Renée ja vuonna 1925 syntynyt Bruno tulivat aina vanhempien mukana yhdistykselle. Lasten aika kului muiden lasten kanssa leikkiessä, kun Ida ja Bruno osallistuivat yhdessä yhdistyksen toimintaan ja kulttuurielämään.

Lähimpänä Ida Moutonin sydäntä oli kuitenkin naiskerhon toiminta, jonka perustajajäsen hän oli ja jonka puheenjohtajana hän toimi 17 vuotta. Vaikka Ida ei osallistunut poliittiseen naisasialiikkeeseen, hänen päämääränään oli huolehtia kuurojen naisten sivistyksestä ja hyvinvoinnista. Naiskerhon myyjäiset ja muu varainhankinta oli vankkana perustana koko yhdistyksen taloudelle, mm. yhdistyksen omistuksessa ollut huvila Satulinna oli hankittu naistenkerhon varainhankinnan turvin.

Ida Mouton oli taitava kirjoittaja. Hän oli vuosina 1916–1917 ilmestyneen käsinkirjoitetun Kipinä-lehden toimittajana yhdessä Eino Karilaan, John Sundbergin ja Valter Lindbergin kanssa. Ida vastasi lehden suomenkielisestä toimituksesta. Ida Mouton toimi monissa kuurojen järjestöissä luottamustehtävissä. Hän piti yhdistyksellä lukuisia esitelmiä ja kirjoitti ahkerasti Kuuromykkäin Lehteen.

HKY:n 50-vuotisjuhlajulkaisussa Ida Mouton kirjoittaa Naiskerhon toiminnasta ja suuntaa katseensa tulevaisuuteen:

”Vanhempi k.m.-naispolvi on kunnialla suorittanut sivistävää tehtäväänsä H.K.Y:ssä. Jatkaako nuorempi sukupolvi sen antamaa perinnettä? Se saadaan aikanaan nähdä.”