Saksalaisesta sirkusperheestä kulttuurin monitoimijaksi.

Bruno Mouton (1893–1964) muistetaan parhaiten taidokkaista viitotuista tulkinnoistaan monista lauluista ja runoista, joita hän opetti myös jälkipolville. Hän oli aktiivinen toimija Helsingin Kuurojen Yhdistyksessä, näytelmäkerhon ja shakkiklubin puheenjohtajana sekä jäsenenä HKY:n urheiluseuran hallituksessa.

Tausta

Kolmevuotiaana kuuroutunut Bruno Mouton syntyi vuonna 1893 Eskilstunassa alun perin Ranskan Rouenista lähtöisin olevaan, mutta sittemmin saksalaistuneeseen perheeseen. Perheen isä työskenteli sirkuksessa ja perhe kiersi ympäri Eurooppaa isä Cäserin mukana. Isä esiintyi sirkuksessa ”kapellimestari” Moutonina Hampurista. Ehkä juuri perhetaustansa vuoksi astrologia ja horoskoopit säilyivät Brunon harrastuksena läpi elämän.

Sirkusperhe saapuu Suomeen

Kun ”kapellimestari” Moutonin kiertue tuli Helsinkiin, pääsi Bruno ensimmäisten lasten joukossa 1901 perustettuun kuurojen lastentarhaan. Jo seuraavana vuonna meni yhdeksänvuotias Bruno Porvoon kuurojenkouluun, josta hän valmistui 1910. Bruno Mouton oli monikielinen, viittomakielenä hän käytti suomenruotsalaista viittomakieltä.

Koulun jälkeen hän sai töitä valokuvaajana Valokuva-ateljee Nybliniltä Helsingistä ja myöhemmin työpaikka aukesi typografina Puromiehen kirjapainosta. Vuonna 1911 hän opiskeli piirustusta töiden jälkeen Ateneumissa.

Sota syttyy

Bruno Moutonin ollessa 21-vuotias puhkesi ensimmäinen maailmansota vuonna 1914. Koska Saksa ja Venäjä olivat sodassa vastakkaisilla puolilla, piti Saksan kansalaisuuden säilyttäneiden Moutonien palata Saksaan. Sota-aikana kotirintamalla riitti nuorelle miehellä työmahdollisuuksia, vaikka pula aiheutti ajoittain vaikeuksia. Bruno työskenteli mm. kirjapainossa, kivääritehtaalla ja metallityöpajassa eri puolilla Saksaa. Kun sotilaat palasivat rintamalta 1918, sai ammattitaitoinen Bruno töitä kirjapainosta Berliinistä.

Bruno Mouton palasi kuitenkin Suomeen 1919 ja sai töitä entisestä työpaikastaan Puromiehen kirjapainosta, jossa hänen tehtävänään oli kielitaitoisena miehenä latoa väitöskirjoja ruotsin ja saksan kielellä. Myöhemmin hän työskenteli myös Mercatorin kirjapainossa.

Yhdistystoimintaa ja urheilua

Bruno tapasi tulevan vaimonsa Ida Viljavuon Helsingin Kuurojen Yhdistyksellä ja pari avioitui vuonna 1921. Heille syntyi kaksi kuulevaa lasta Renée (s. 1922) ja Bruno (s. 1925). Molemmat vanhemmat toimivat aktiivisesti yhdistyselämässä ja veivät yhdistykselle mukanaan myös lapsensa.

Bruno Mouton liittyi Suomeen palattuaan suojeluskuntaan, jossa hän toimi yli 20 vuotta, saaden vuonna 1941 ylennyksen alikersantiksi. Sota-aikana hänet kutsuttiin nostoväkeen, mutta kun hänen kuuroutensa paljastui, hänet lähetettiin takaisin kotiin. Ehkä juuri suojeluskunta-aikansa vuoksi Bruno oli erinomainen ampuja saaden mm. kulta- ja hopeamitalit kuurojen maailmankisoista Tukholmasta vuonna 1939 ja Kööpenhaminasta vuonna 1949.