Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet ja käytännöt 1860-1890-luvulla

Turun kuurojenkoulua koskevassa vuoden 1858 asetuksessa mainittiin koulussa annettavan opetuksen sisältö ja tavoitteet, joiden mukaan kuuroja tuli kasvattaa ja sivistää niin, että heistä tulisi kristillisiä ja hyödyllisiä kansalaisia.

Oppisisältö ei poikennut juurikaan kansakoulusta. Tärkein oppiaine oli uskonto ja jos koulua käytiin vähimmäisaika (puoli vuotta) opetusta annettiin vain uskonnossa. Kuurojenkoulussa tärkeässä asemassa oli myös ammattiopetus. Tietopuolisesta opetuksesta suurin osa käytettiin sekä kirjoitetun kielen, että viittomakielen opetteluun. Malmin Manillasta mukanaan tuoman perinteen mukaisesti viittomakielellä oli opetuksessa tärkeä merkitys. Tavoitteena oli että valtaväestön kanssa kommunikoinnin vuoksi tärkeä kirjoitettu kieli opittiin viittomakielen avulla.

Malmilla oli opetuksessaan kunnianhimoiset tavoitteet – oppilaille opetettiin matematiikkaa, maantietoa ja luonnontietoa. Malmin pedagogisessa ajattelussa oli aineksia vapaamielisestä eurooppalaista valistusajattelusta, jonka mukaan yhteiskunnan vähäosaisimmallakin oli oikeus sivistää itseään.

Malmin toiminnan jälkeen päättyi kuurojen opetuksen ensimmäinen vaihe, joka perustui Malmin ajatukseen viittomakielisestä, monipuolisen sivistyksen saaneesta kuurosta ihmisestä. Kun valtio otti vastuun kuurojen opetuksesta, ihanteet muuttuivat. Opetusohjelmaan tuli enemmän käytännöllisiä oppiaineita yleissivistävien aineiden kustannuksella.