Lisää kouluja perustetaan

Lisää kouluja perustetaan 1800-luvulla

Turun kuurojenkoulun aloitettua toimintansa, maassa alkoi pian toimia myös muita kuurojenkouluja. Porvoon koulu jatkoi toimintaansa lyhyen tauon jälkeen. Turun koulun johtajalla oli velvollisuus tehdä kuurojenopetusta tunnetuksi ja hän myös piti kuuroille rippikoulua eri paikkakunnilla. Osittain tämän toiminnan myötä perustettiin kuurojenkoulut Kuopioon vuonna 1862 ja Pietarsaareen vuonna 1863. 1860-luvulla oli toiminnassa siis neljä valtion kuurojenkoulua ja oppilaita oli yhteensä noin sata. Lisäksi vuodesta 1883 Huittisissa toimi aluksi yksityinen ja myöhemmin valtion tuella toimiva kuurojenkoulu “Heffata”. Vuonna 1892 annettiin keisarillinen asetus kuurojenkoulujen uudelleen järjestämisestä. Asetuksella määrättiin kouluissa annetusta opetuksesta sekä uusien kuurojenkoulujen perustamisesta Mikkeliin vuonna 1893 ja Jyväskylään vuonna 1894.

Kuurot pääsivät opetuksen piiriin varhain verrattuna yleiseen kansanopetukseen ja muihin erityisryhmiin. Siihen, että opetus siirtyi valtion hoidettavaksi, vaikuttivat monet tekijät. Kuurojenkoulujärjestelmän synty tapahtui 1860-luvulla, jolloin myös kansanopetusta kehitettiin. Lisäksi kehitykseen vaikuttivat sellaiset ilmiöt kuten valistus ja teollistuminen. Taloudellinen ja tuotannollinen toiminta tarvitsivat sopivaa työvoimaa ja kuurot nähtiin vajaakykyisinä, mutta ei työhön kykenemättöminä. Yhteiskunnalle oli siis hyötyä kuurojen kouluttamisesta.

Keskustelu kuurojen oppivelvollisuudesta alkoi kuurojenopettajien parissa 1900-luvun alussa, koska ainakin sata kuuroa lasta jäi vuosittain opetuksen ulkopuolelle. Kuurot pääsivät oppivelvollisuuden piiriin vasta yleisen oppivelvollisuuden myötä vuonna 1921. Kuurojen kouluun pääsyä vaikeuttivat kuitenkin vielä tietämättömyys ja ennakkoluulot.