1930-luvun reppumatkaaja

Martin Hellöre (1914–1992) oli aktiivinen yhdistys- ja urheilumies, mutta parhaiten hänet muistetaan kertomuksistaan lukuisilta matkoiltaan. Hän kirjoitti matkoistaan värikkäitä matkakertomuksia Tidskrift för Dövstumma ja Dövas Värld -lehtiin.

Pyöräretki Tukholmaan 1934

Kesällä 1934 Martin Hellöre hyppäsi pyöränsä selkään ja suuntasi kohti Tukholmaa. Matka kulki Pietarsaaresta Pohjanlahden ympäri Tornion kautta Ruotsiin. Kilometrejä oli matkasuunnitelmassa 2000. Ruotsin vasemmanpuoleinen liikenne aiheutti hänelle hankaluuksia, johon oli vaikea tottua. Kerran hän oli vähällä ajaa toisen pyöräilijän päälle ajellessaan väärällä puolella tietä. Yöksi hän pysähtyi usein tienlaidassa olleisiin latoihin. Monet asiat vaikuttivat olevan paremmin rikkaassa Ruotsissa. Tarjolla oli vehnäleipää, joka oli hänelle entuudestaan tuntematonta. Hän näki myös matkallaan elämänsä ensimmäisen sähköjunan Luulajan kaupungissa.

Uumajan tiellä hän pysäytti ohi kulkevan miehen kysyäkseen tietä. Mies kutsui hänet kotiinsa tutkimaan karttaa. Talosta hän sai matkaevästä sekä keltaisen käsinauhan käsivarteensa, jonka Ruotsin tieliikennelaki määräsi kuuroille liikenteessä. Uumajan lähellä Martin pysähtyi Suomesta kotoisin olevien Jussiloiden taloon, jotka olivat kuuroja. Yllätys oli suuri, kun hän sai tietää talon emännän kuulleen Suomessa käydessään jo Martinin matkasta. Hänelle tarjottiin yöpaikka ja evästä ennen seuraavana päivänä jatkuvaa matkaa. Matka oli kenties hänet kuitenkin uuvuttanut, sillä pyöräiltyään vielä 19 kilometriä Uumajasta hän päätti pitkään mietittyään palata takaisin kotiin. Pyöräkään ei ollut enää parhaassa mahdollisessa kunnossa.

Pyörällä Baltian kautta Pariisin maailmannäyttelyyn 1937

Vuonna 1937 järjestetty Pariisin maailmannäyttely oli Martinin seuraava matkakohde. Kesäkuun alussa alkanut pyörämatka Pariisiin kulki Baltian halki. Yönsä Martin vietti milloin paikallisen kuurojen yhdistyksen puheenjohtajan luona, tienvarressa olevissa ladoissa, milloin matkallaan sattumalta törmänneidensä ihmisten luona. Viron halki hän polki kahdessa päivässä. Riiassa hän tapasi latvialaisia kuuroja ja vieraili heidän kanssaan Riian kuurojenyhdistyksellä.

Pariisin matka päättyi kuitenkin Liettuan rajalle, kun rajapoliisi ei päästänyt häntä jatkamaan matkaansa pyörällä, vaan hänen olisi pitänyt hypätä junaan, jos mieli päästä Liettuan ja Saksan halki Ranskaan. Martin ei halunnut luopua upouudesta pyörästään eikä ostajaakaan olisi ollut helppo löytää, joten hänen oli luovuttava unelmastaan päästä perille Pariisiin. Hän päätti kääntyä takaisin kotiin Pietarsaareen. Riiasta Martin pyöräili Tallinnaan 30 tunnissa ilman lepoa. Tallinnassa Martin nousi höyrylaiva S/S Suomeen ja aloitti kotimatkansa Helsingin kautta Pietarsaareen päästen kotiin juhannuksen viettoon.

Keskenjäänyt matka USA:n

Martin Hellöre joutui taistelevien suurvaltojen jalkoihin toisen maailmansodan aikaan matkustaessaan USA:n vuonna 1941. Englantilainen sota-alus pysäytti Linhammarista Baltimoreen matkalla olleen aluksen ja pakotti sen kääntymään Islantiin, jossa Hellöre vietiin vankileirille. Myöhemmin hänet vietiin Englantiin saksalaisten sotavankien kanssa. Martinia epäiltiin saksalaisten kanssa veljeilemisestä. Hänen passistaan löytyi saksalainen leima vuodelta 1936, jolloin hän oli liftannut Berliinin olympialaisiin. Hellöre ryhtyi nälkälakkoon protestiksi vangitsemistaan kohtaan. Hän oli vangittuna kolme viikkoa ennen kuin hänet vapautettiin ja päästettiin palaamaan Norjan kautta Suomeen.