Svante Lagergrén

Svante Lagergrén (1844–1900) teki yli kahdenkymmenen vuoden mittaisen uran valokuvauksen parissa ja hän on yksi tunnetuimmista suomalaisista maisemavalokuvaajista. Hänen kuviaan löytyy useiden museoiden ja arkistojen kokoelmista ja hänen ottamiinsa kaupunkikuviin törmää monen historiateoksen kuvituksissa. Svante Lagergrénin tuotantoa voidaan pitää merkittävänä osana suomalaista valokuvauksen historiaa.

Tausta

Svante Lagergrén syntyi Halmstadissa Ruotsissa vuonna 1844. Hänen isänsä oli kauppias, mutta isä jätti perheensä 1850-luvulla, jonka vuoksi äidin oli elätettävä nelilapsinen perhe pienten lasten opettajana. Svante kuuroutui neljävuotiaana. Taiteellisesti lahjakas poika pääsi kotikaupungissaan Halmstadissa muotokuvamaalarin harjoittelijaksi. Kun Svante oli 13-vuotias, äiti lähetti hänet Tukholmaan Manilla-kouluun. Koulussa piirustuksesta kiinnostunut Svante oli opiskellut tavallisten kouluaineiden lisäksi myös puusepän ammatin.

Valokuvaaja Lagergrén

Vuonna 1871 Svante Lagergrén muutti Suomeen ja sai töitä puusepän kisällinä Turun kuurojenkoululla, jossa hän työskenteli kuuron Herman Fonseliuksen alaisuudessa. Puusepän työ oli kuitenkin raskasta ja Svante alkoi etsiä muita keinoja elättää itsensä.

Turun kuurojenkoulussa opettajana oleva Fritz Hirn tarjosi tuolloin apuaan. Fritz Hirn oli saanut nuorena miehenä innostuksen valokuvaukseen omalta opettajaltaan Carl Oscar Malmilta ja oli ennen opettajaksi ryhtymistään työskennellyt valokuvaajana Helsingissä.  Fritz Hirn ryhtyi opettamaan Svantelle valokuvausta oppipoika–mestari -käytännöllä, kuten 1800-luvulla moni muukin käsityöammatti opittiin.

Saatuaan alkeisopinnot Fritz Hirniltä Svante pääsi harjoittelijaksi valokuvausliikkeisiin Turussa ja Helsingissä. 1870-luvun puolivälissä hän perusti jo oman liikkeensä Tampereelle. Kaupungissa oli toiminut aiemmin vain sivutoimisena toimineita tai vierailevia valokuvaajia. Svante Lagergrénin ateljee oli ensimmäinen vakinaisesti toimiva valokuvausateljee Tampereella.

Vuonna 1876 ilmestyneessä ilmoituksessa kerrottiin Svante Lagergrénin ateljeen sijaitsevan Tampereen kauppatorin lähellä ja olevan auki joka päivä kello yhdeksästä neljään. Liikkeessä otettiin valokuvia, kopioitiin sekä suurennettiin vanhoja valokuvia ja tauluja. Svante otti liikkeessään henkilökuvia ja suosittuja käyntikorttikuvia, mutta hän oli erityisesti tunnettu maisemakuvaajana. Hänen asiakkainaan olivat niin pankinjohtajat, kauppiaan rouvat, apteekkarit, pastorit kuin vossikkakuskit, palvelijat ja kutojat. Lagergrénin liike toimi Tampereella vailla kilpailijoita aina vuoteen 1879 asti. Vuonna 1881 Svante oli taloudellisesti jo niin vakavarainen, että pysyi avioitumaan kuuron pietarsaarelaisen oluttehtailijan tyttären Anna Wilhelmina Muhrin kanssa. Svante Lagergrén toimi Tampereella noin 15 vuotta. Hän harjoitti valokuvausta myöhemmin myös Hangossa ja Porissa.