Lakia muutetaan

Kuurojen avioliittolakia kohtaan esittämät vastalauseet alkoivat hitaasti tehota. Viranomaiset taipuivat vuonna 1944 rajaamaan avioliittolakia niin, että siitä lähtien laki koski vain perinnöllisesti kuuroja, vaikka sitä millä tavalla perinnöllisyys tuli osoittaa ei edelleenkään määritelty. Keskustelu asiasta jatkui Kuuromykkäin Lehdessä. 1960-luvulla kritiikki lisääntyi Suomen avioliittolainsäädäntöä kohtaan ja sitä pidettiin lainsäädännön häpeäpilkkuna. Kansainvälisesti se oli myös harvinaisuus. Vielä tuolloin jotkut kuurot joutuivat hämmästelemään sitä, että lääkärintodistuksia avioliiton solmimista varten edelleen tarvittiin.

Samaan aikaan tehdyn tutkimuksen mukaan kuurojen keskinäisistä avioliitoista syntyi kuuroja lapsia vain runsas 4 %, joten perinnöllisyydellä lakia ei enää voitu puolustella. Vasta vuonna 1969 kaikki kuurojen väliset avioliitot sallittiin. Vuonna 1972 tehdyn selvityksen mukaan reilusta tuhannesta tutkimukseen osallistuneesta kuurosta avioliiton oli solminut yli puolet.