Tulkkipalvelut monipuolistavat opiskelumahdollisuuksia

Syksyllä 1976 kaksi ensimmäistä kuuroa pääsivät aloittamaan lukio-opiskelun Mikkelin kuurojenkoulussa. Vaikka ylioppilastutkinnon suorittaminen oli mahdollista, ei kuuroilla juuri ollut mahdollisuutta opiskella yliopistoissa ja korkeakouluissa. Vuonna 1980 korkeakouluissa opiskeli vain kolme kuuroa, eikä kuuroja ollut opiskelijoina muissakaan kuulevien oppilaitoksissa.

Tilanteeseen tuli muutos kun tulkkipalvelu alkoi 1980-luvulla toimia ja viittomakielen tulkkien määrä lisääntyi. Yleisiin oppilaitoksiin tuli moninkertaisesti enemmän kuuroja, kun heillä oli mahdollisuus käyttää opinnoissa tulkkia.

Opiskelutulkkauksen myötä ammatinvalintamahdollisuuden lisääntyivät valtavasti. Avautui uusia ammattialoja, joista aikaisemmin oli saatettu vain haaveilla. Kun lukio-opetus lisääntyi, mahdollistuivat myös monipuoliset jatko-opintomahdollisuudet. Kuuroja opiskeli myös ammattikouluissa, kauppaoppilaitoksissa, taidealan oppilaitoksissa, teknillisissä opistoissa ja yliopistoissa. Kuurojen kansanopisto aloitti toimintansa vuonna 1987. Siellä oli viittomakielen opettajalinja (myöhemmin viittomakielen ohjaaja -linja) Kyseessä oli kuitenkin ammatillis-sivistävä koulutus, joka tarjosi mahdollisuuden opettaa sivutoimisesti esim. kansalais- ja työväenopistoissa viittomakieltä. Opettajankoulutus oli kuitenkin edelleen ala, jonne oli lähes mahdotonta päästä. Vasta vuonna 1980-luvulla kuuroja pääsi opettajakoulutukseen. Useita kuuroja opiskeli myös ulkomailla, esimerkiksi Tanskassa ja yhdysvaltalaisessa kuurojen yliopistossa Gallaudetissa.

Puutteellinen suomen tai ruotsin kielen taito aiheutti monelle, niin opiskelijalle kuin opettajallekin haasteita. Kommunikaatiovaikeudet saattoivat myös syrjäyttää kuuron kuulevien opiskelijayhteisöstä. Tulkkien rooli ei aluksi ollut selvä ja heidän ammattitaidossaan ja viittomakielentaidossaan oli parantamisen varaa, koska koulutus oli lyhyt. Tulkeista oli aluksi myös pulaa ja opintojen hyvä eteneminen oli tästä syystä monelle epävarmaa. Tietoja esimerkiksi opintojen keskeytymisestä ei seurattu valtakunnallisesti. Kuurot, jotka opiskelivat uusia aloja, olivat uranuurtajia tulevissa ammateissaan.

Kaikesta huolimatta kuurojen opiskelijoiden määrä yleisissä oppilaitoksissa ja yhä useammalla ammattialalla kasvoi 2000-luvulla. Suurin kasvu tapahtui korkeakouluopintojen suhteen, johon vaikutti muun muassa se, että Jyväskylän yliopistossa alkoivat suomalaisen viittomakielen ja viittomakielisen luokanopettajanopettajan koulutukset.

Opiskelutulkkien käytön lisääntyminen ja kuurojen määrän väheneminen vaikutti kuulovammaisten oppilaitosten oppilaspohjaan. Oppilaitoksiin alkoi tulla myös kuulevia oppilaita.