perhe-elämä

1700- ja 1800-luvuilla Ruotsi-Suomessa kuurojen oli lupa mennä keskenään avioliittoon, jos he ymmärsivät kristinuskon perustotuudet ja jos mies kykeni elättämään perheensä. Kuurojen välisiä avioliittoja ei kuitenkaan ole tuolta ajalta tutkittu ja lähteitäkin on ilmeisimmin käytettävissä perin vähän. Ensimmäiset tunnetut kuurojen välillä solmitut avioliitot ovat 1800-luvun jälkipuoliskolta. Kuurot ovat vahvasti endogaaminen ryhmä, mikä tarkoittaa että suurin Lue lisää

Lue lisää

Keisarin lupa avioliitolle

Yleisesti ollaan sitä mieltä, että ensimmäiset kuurot, jotka Suomessa vihittiin avioliittoon, olivat Carl Oscar Malmin oppilaat Fritz Hirn ja Maria Klingenberg. Lopetettuaan koulunkäyntinsä Fritz oli työskennellyt Helsingissä maanmittauskonttorissa kartanpiirtäjänä, ja myöhemmin hän perusti kaupunkiin menestyvän valokuvausateljeen. Fritz tutustui Marian äitiin 1850-luvun puolivälissä ja nuorten yhteydenpito alkoi Marian opettamisen merkeissä. Pian nuoret todennäköisesti löysivät heitä yhdistäviä Lue lisää

Lue lisää

Kuurot suvut ja muut avioliittokumppanit

Kuurojen historiassa on ollut tavallista, että kuuro on avioitunut ja perustanut perheen toisen kuuron kanssa. Aviopuoliso löytyi siis oman ryhmän sisältä. Avioliitto solmittiin usein entisten koulutoverusten kesken, tai kumppani löytyi kuurojen yhdistykseltä, yhteisön tapahtumista tai kuurojen ystävien kautta. Tärkeää oli, että puolisoita yhdistivät sama kokemus kuurona olemisesta. Onkin sanottu, että vain kuurojen kesken saattoi syntyä Lue lisää

Lue lisää

Avioliittokielto

1800-luvun jälkipuoliskolla Euroopassa sai alkunsa rotuhygienialiike, jonka tavoitteena oli parantaa tulevien sukupolvien laatua. Liike oletti, että perinnöllisyyslait määräsivät jälkeläisten fyysiset, psyykkiset, moraaliset ja sosiaaliset ominaisuudet ja että lisääntymistä säätelemällä oli mahdollista estää arvottomina pidettyjen ominaisuuksien periytyminen seuraaville sukupolville. Suomessa kiinnostus rotuhygieniaa kohtaan kasvoi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Kuurojen keskuudessa asiasta alettiin keskustella 1920-luvulla. Tuolloin kuuro Laina Wainola Lue lisää

Lue lisää

Tyhjä syli

1920-luvun lopulla ja 1930-luvun alussa valmisteltiin myös sterilointilakia, joka avioliittolain tapaan pohjautui rotuhygieeniselle ajattelulle. Lakiehdotuksessa steriloitavat jaettiin kolmeen ryhmään, joista kuurot kuuluivat ryhmään, jossa sterilointi tehtäisiin avioliittoluvan saamiseksi. Kuurojen steriloinnin sallimista perusteltiin sillä, että näin kuurot voisivat mennä naimisiin kaikissa olosuhteissa. Tämän katsottiin vähentävän heidän eristyneisyyttään ja sterilointi olisi vapaaehtoinen. Sterilointiin tuli saada aina steriloitavan Lue lisää

Lue lisää

Lakia muutetaan

Kuurojen avioliittolakia kohtaan esittämät vastalauseet alkoivat hitaasti tehota. Viranomaiset taipuivat vuonna 1944 rajaamaan avioliittolakia niin, että siitä lähtien laki koski vain perinnöllisesti kuuroja, vaikka sitä millä tavalla perinnöllisyys tuli osoittaa ei edelleenkään määritelty. Keskustelu asiasta jatkui Kuuromykkäin Lehdessä. 1960-luvulla kritiikki lisääntyi Suomen avioliittolainsäädäntöä kohtaan ja sitä pidettiin lainsäädännön häpeäpilkkuna. Kansainvälisesti se oli myös harvinaisuus. Vielä Lue lisää

Lue lisää

Kuuroja ja kuulevia lapsia

Identiteetin kannalta on merkittävää se, millaiseen perheeseen kuuro lapsi syntyy. Kuuroon perheeseen syntyminen on aina tarkoittanut, että kuurolla lapsella ja hänen vanhemmillaan on yhteinen äidinkieli, viittomakieli. Nämä kuurot lapset ovat kasvaneet kuurojen yhteisöön jo pienestä pitäen ja vanhemmat ovat siirtäneet lapselle myös viittomakielen lisäksi kuurojen kulttuurin. He myös perivät identiteetin vanhemmiltaan ja heille on ominaista, Lue lisää

Lue lisää

lista kaikista historia-artikkeleista ↓