ammatit

Kuurot ovat sukupolvien ajan joutuneet taistelemaan ennakkoluuloja vastaan, joiden mukaan kuuro ei pysty harjoittamaan tiettyjä ammatteja. Kuuroille ovat opettajat, ammatinvalinnanohjaajat ja myös vanhemmat sanoneet että ”kuuro ei pysty”. Kuurot ovat tästä huolimatta osoittaneet että he pystyvät ja vallanneet itselleen ammattialan toisensa jälkeen. Tietoisuutta pystymisestä on vahvistettu kertomalla tarinoita kuuroista, jotka ovat vaikeuksista huolimatta hankkineet kuurolle Lue lisää

Lue lisää

Eri ammateissa

1800-luvun lopulla Suomi oli maatalous- ja käsityövaltainen maa. Suurin osa kuuroista ansaitsi elantonsa näillä aloilla. Kuurojenkouluissa luotiin pohja käsityöammateille ja lisäksi monet kuurot hankkivat itselleen ammattitaidon opiskelemalla käsityöläisten opissa. Kuuroja toimi tuolloin myös muun muassa opettajina, valokuvaajina ja kartanpiirtäjänä. Vuosisadan vaihteessa useita kuuroja opiskeli taidealan oppilaitoksissa ja he työskentelivät taiteen ja taideteollisuuden parissa. He siis Lue lisää

Lue lisää

Keskustelua ammattikoulutuksesta

Oralismin aikakaudella kuurojenkoulujen tehtävänä oli sopeuttaa kuurot oppilaat kuulevaan yhteiskuntaan. 1900-luvun alussa opettajat ajattelivat, että kuurot eivät tarvitse omaa ammattiopetusta. Opiskelun katsottiin onnistuvan tavallisissa oppilaitoksissa, koska kuurot osasivat puhua ja lukea huulilta. Tärkeimmäksi tavoitteeksi koettiin, että kuurot oppivat käytännöllisiä taitoja, tietopuolisesta jatko-opetuksesta osattomaksi jäämistä ei koettu haitaksi. Kuurojenkoulujen antama alkeisopetus ei kuitenkaan antanut riittäviä valmiuksia Lue lisää

Lue lisää

Tulkkipalvelut monipuolistavat opiskelumahdollisuuksia

Syksyllä 1976 kaksi ensimmäistä kuuroa pääsivät aloittamaan lukio-opiskelun Mikkelin kuurojenkoulussa. Vaikka ylioppilastutkinnon suorittaminen oli mahdollista, ei kuuroilla juuri ollut mahdollisuutta opiskella yliopistoissa ja korkeakouluissa. Vuonna 1980 korkeakouluissa opiskeli vain kolme kuuroa, eikä kuuroja ollut opiskelijoina muissakaan kuulevien oppilaitoksissa. Tilanteeseen tuli muutos kun tulkkipalvelu alkoi 1980-luvulla toimia ja viittomakielen tulkkien määrä lisääntyi. Yleisiin oppilaitoksiin tuli moninkertaisesti Lue lisää

Lue lisää

Varhaisia ammattioppilaitoksia

1900-luvun alussa syntyi muutamia yksityisiä ammattioppilaitoksia, jotka tarjosivat kuuroille opiskelumahdollisuuksia. Näitä olivat vuonna Nikkarilan talouskoulu sekä graafisen alan ammattikouluna toiminut kirjapaino Surdus. Vuonna 1911 perustettiin Jyväskylään kuurojen puuseppien ”tietopuolinen ja käytännöllinen ammattikoulu”, joka toimi vuoteen 1916 saakka. Oppiaika koulussa oli kaksi vuotta ja sieltä valmistui ammattitaitoisia puuseppiä, joille koulu hankki työpaikat. Mikkelin lähellä toimineeseen Heimarin Lue lisää

Lue lisää

Nikkarilan talouskoulu

Kuurojen naisten akatemiaksikin kutsuttu Nikkarilan talouskoulu perustettiin vuonna 1905. Koulun perustamisen mahdollistui kun Pieksämäellä asuneet sisarukset Sofia ja Angelique Bovallius testamenttasivat 1800-luvun lopulla omaisuutensa käytettäväksi kuurojen tyttöjen koulutukseen. Koulun rakentaminen alkoi vuonna 1903. Päärakennuksessa toimi opetusmeijeri, opetusnavetta sekä kutomahuone ja sen ympärillä oli peltoja ja puutarha. Ensimmäiset kymmenen oppilasta saapuivat kouluun vuonna 1905 ja vuoteen Lue lisää

Lue lisää

Surdus, kuurojen kirjapaino

Vuonna 1928 Suomen Kuuromykkäin Liiton vuosikokouksessa kuuro kirjansitoja Oskar Wetzell toi esille sen, että kirjapainotyö soveltui hyvin kuuroille. Hänen mielestään kuurojen tuli perustaa oma kirjapaino, jossa myös kuuroja koulutettaisiin alalle. Wetzell oli itse työskennellyt kaksikymmentä vuotta kirjansitojana ja hänellä oli oma sitomo, jossa hänellä oli myös kuuroja oppilaita. Wetzellin aloitteesta syntyi kuurojen oma kirjapaino Oy Lue lisää

Lue lisää

Turun kuurojen ammattikoulu

Vuonna 1930 Kuurojen Liiton vuosikokous asetti toimikunnan, joka laati suunnitelman oppilaitoksesta, jossa kuurot saisivat jatko-opetusta. Hanke toteutui kuinkin vasta vuonna 1948, jolloin Turun kuurojen ammattikoulu aloitti toimintansa. Ensimmäisenä toimintavuonna kouluun haki 59 henkilöä, joista 17 valittiin opiskelemaan uudessa oppilaitoksessa. Heistä 14 oli miehiä ja kolme naisia. Koulussa saattoi aluksi opiskella seitsemällä eri koulutusalalla, joista valmistui Lue lisää

Lue lisää

lista kaikista historia-artikkeleista ↓