oralismi

Kuurous ja mykkyys on kautta historian liitetty toisiinsa. Sen osaako kuuro puhua kuulevien tavoin, on katsottu olevan merkki lahjakkuudesta, ihmisyydestä ja sivistyksestä tai niiden puutteesta. Tätä ajattelutapaa on kutsuttu viittomakielisten historiantutkimuksessa oralismiksi. Oralismi syntyi kuurojen opetuksen parissa ja sillä tarkoitetaan opetusmetodia, jossa kuuroja opetetaan puheen avulla ja korostetaan sanojen lukemista huulilta. Kuurojen mielestä se on Lue lisää

Lue lisää

Puheella vai viittomakielellä

Jo antiikin aikana kyky puhua ja ajatella liitettiin toisiinsa. Tuolloin pääteltiin, että jos ihmiseltä puuttui kyky puhua, puuttui myös kyky ajatella. Aristoteleen mukaan kuulo oli tiedon ja oppimisen kannalta aisteista tärkein, ja ääni oli ajattelun väline. Hän ei tosin sanonut, ettei kuuroja voisi opettaa, mutta niin hänen ajatuksiaan tulkittiin aina keskiajalle saakka. Keskiajan kirkon näkemys Lue lisää

Lue lisää

Oralismin isä Samuel Heinicke ja puheopetuksen uudistaja Moritz Hill

Samuel Heinickella, jota pidetään oralismin isänä, oli opetustyössään toisenlaiset tavoitteet. Kuten antiikin ajattelijat, hänkin oli sitä mieltä, että puheen ja ajatuksen välillä oli yhteys. Heinicke väitti, ettei viittomakielillä kyennyt tavoittamaan abstraktia ajattelua. Puheen oppiminen oli hänen mielestään kuuroille ainoa keino löytää paikkansa yhteiskunnassa ja viittomakielet puolestaan eristivät kuurot muista. Hänen mielestään viittominen myös hidasti puheen Lue lisää

Lue lisää

Oralismi saapuu Suomeen

1800-luvun jälkipuoliskolla viittomakielen käyttöä opetuksessa alettiin yhä enemmän arvostella ja opetusmetodien paremmuudesta käytiin jatkuvaa kiistaa. Puhemetodin paremmuutta perusteltiin edelleen puheen ja ajattelun yhteydellä sekä sillä, että viittomakielen käyttö hidasti puheen oppimista. Kun Suomessa oli perustettu valtiollisia kuurojenkouluja, vastuu kuurojenopetuksesta oli siirtynyt vähitellen kuulevien käsiin. Tämän seurauksena oralistiset ajatukset vahvistuivat. Alan tärkein vaikuttaja oli Turun koulun Lue lisää

Lue lisää

Puhemenetelmän virallistaminen

Viitotussa perinteessä puhemenetelmään siirtymisen ajankohdaksi on katsottu usein niin sanottu Milanon kongressi vuonna 1880. Tässä kongressissa otettiin viittomakieliin jyrkän kielteinen kanta ja se vahvisti puhemenetelmän asemaa. Suomessa asiasta oli tehty kuitenkin periaatepäätös jo kolme vuotta aikaisemmin. Vuonna 1877 Helsingissä järjestettiin kuuromykkäinkoulujen johtajien kokous. Kokouksessa päätettiin, että koska puhemetodista oli saatu hyviä tuloksia, siirryttäisiin sen käyttöön. Lue lisää

Lue lisää

Puheella opettaminen

1900-luvun alussa puhemenetelmällä opetettiin yli puolta oppilaista. Puhtaasti viittomakielistä opetusta ei annettu, mutta kirjoitusmetodilla opetettiin noin viidettä osaa ja yhdistetyllä kirjoitus- ja viittomametodilla noin neljäsosaa. 1930-luvulla puhemetodilla opetettiin noin 70 % oppilaista. Vuonna 1904 otettiin käyttöön niin sanottu jakojärjestelmä, jonka mukaan oppilaat jaettiin eri kouluihin tai luokille lahjakkuuden mukaan. Kaikki otettiin ensin puhekouluihin, joissa heidät Lue lisää

Lue lisää

Ideologiat oralismin taustalla

Puheen opettaminen kuurojenkouluissa on ollut loogista, mutta puheella opettaminen ja viitottujen kielten kieltäminen sen sijaan tuntuu järjenvastaiselta. Opettajat näyttävät tienneen, että viittomakielellä opettaminen olisi ollut helpompaa ja tehokkaampaa. He myös tiesivät, kuinka rakasta ja helppoa viittomakieli kuuroille oli, mutta sitä pidettiin kuitenkin huonona vaihtoehtona. Peruslähtökohta opetuksessa oli se, että erilaiset ihmiset elävät pimeydessä ja että Lue lisää

Lue lisää

Oralismi ja kuurojen yhteisö

Oralismin aikakausi on todennäköisesti muovannut kuurojen yhteisöä enemmän kuin mikään muu asia sen historiassa. Erityisesti väite siitä, että viittomakielet ovat alkeellisia, on vaikuttanut kuuroihin syvällisesti. Opettajilla oli pitkään merkittävä asema myös kuurojen yhteisössä ja näin myös kuurot omaksuivat ajatuksen viittomakielten huonommuudesta. Koska viittomakielten tutkimus alkoi vasta 1960-luvulla, eivät kuurot sitä ennen voineet tätä asennetta kyseenalaistaa. Lue lisää

Lue lisää

lista kaikista historia-artikkeleista ↓