Kuurojen museo » historia » kuurojenopetus

Kuurojenopetus

Ensimmäiset kuurojenkoulut Euroopassa perustettiin 1700-luvun jälkipuoliskolla. Koulujen perustamisen myötä alkoi keskustelu opetuksessa käytettävistä menetelmistä. Suomen ensimmäinen kuurojenkoulu perustettiin vuonna 1846 ja sen myötä maahamme syntyi kuurojen yhteisö. Aluksi opetuksessa käytettiin viittomakieltä, mutta 1800-luvun lopulla opetusihanteet muuttuivat ja opetuksessa alettiin käyttää puhemenetelmää, joka kuurojen yhteisössä tunnetaan myös oralismina. Viittomakieli syrjäytettiin opetuksesta ja siitä tuli kielletty kieli Lue lisää

Lue lisää
Alternative text

Opetuksen alkuvaiheet

Kuurojenopetuksen alkuvaiheet Euroopassa Varhaisimmat maininnat kuuroudesta löytyvät muinaisesta Egyptistä ja Mesopotamiasta. Antiikin ja keskiajan aikana suhtautuminen kuurouteen vaihteli, mutta yleinen käsitys oli, ettei kuurojen opettaminen ollut mahdollista, koska kuuloaistia pidettiin opettamisen kannalta olennaisena. 1500- ja 1600-luvuilla toimi yksittäisiä kuurojen opettajia, joista varhaisin oli espanjalainen benediktiiniläismunkki Pedro Ponce de León. Ensimmäisten kuurojenopettajien tavoitteena oli puheen sekä Lue lisää

Lue lisää
Alternative text

Argillander uranuurtajana

Abraham Argillander – Suomen ensimmäinen kuurojenopettaja Samaan aikaan kun ensimmäiset kuurojenkoulut perustettiin Euroopassa, opetti suomalainen salpietarikeittämöiden tarkastaja, Abraham Argillander, vaimonsa kuuroa veljeä Wolfgang Helsingiusta. Poika oli kuuroutunut vuoden ikäisenä ja kuuroutta oli turhaan yritetty ajan tavan mukaan parantaa muun muassa sähköllä ja mineraalivesihoidoilla. Argillander oli ainakin jossain määrin hyödyntänyt saamiaan hajanaisia tietoja eurooppalaisten kuurojenopettajien tekemästä Lue lisää

Lue lisää
Alternative text

Malmin koulu Porvoossa

Carl Oscar Malm perustaa ensimmäisen kuurojenkoulun Porvooseen Pohjoismaihin perustettiin kuurojenkouluja 1800-luvun alussa. Vuonna 1809 Per Aron Borg perusti Tukholmaan Manilla-koulun, joka vaikutti eniten Suomeen kuurojenopetukseen. Manillassa opiskeli 1800-luvulla muutamia suomalaisia kuuroja, joista tunnetuin oli Carl Oscar Malm (1826-1863). Malm opiskeli Manillassa vuodesta 1834 vuoteen 1845. Malmin paluu kotikaupunkiin Porvooseen herätti keskustelun kuurojenkoulun perustamisesta Suomeen. Malm Lue lisää

Lue lisää
Alternative text

Valtionkoulu aloittaa Turussa

Valtion ylläpitämä kuurojenkoulu aloittaa toimintansa Turussa Malmin yksityistä koulua tukenut johtokunta paneutui myös Malmin ajamaan kuurojen valtionkouluhankkeeseen ja jätti vuonna 1858 senaatille anomuksen valtion varoilla toimivasta kuurojenkoulusta. Senaatti julkaisi jo samana vuonna säädöksen kuurojenkoulun perustamisesta Turkuun. Malm muutti Turkuun ja toi mukanaan Porvoon kuurojenkoulun oppilaita. Malmia ehdotettiin kouluun opettajaksi ilman erillistä hakemusta, mutta koulun johtajaksi Lue lisää

Lue lisää
Alternative text

Lisää kouluja perustetaan

Lisää kouluja perustetaan 1800-luvulla Turun kuurojenkoulun aloitettua toimintansa, maassa alkoi pian toimia myös muita kuurojenkouluja. Porvoon koulu jatkoi toimintaansa lyhyen tauon jälkeen. Turun koulun johtajalla oli velvollisuus tehdä kuurojenopetusta tunnetuksi ja hän myös piti kuuroille rippikoulua eri paikkakunnilla. Osittain tämän toiminnan myötä perustettiin kuurojenkoulut Kuopioon vuonna 1862 ja Pietarsaareen vuonna 1863. 1860-luvulla oli toiminnassa siis Lue lisää

Lue lisää
Alternative text

Opetuksen tavoitteet

Turun kuurojenkoulua koskevassa vuoden 1858 asetuksessa mainittiin koulussa annettavan opetuksen sisältö ja tavoitteet, joiden mukaan kuuroja tuli kasvattaa ja sivistää niin, että heistä tulisi kristillisiä ja hyödyllisiä kansalaisia. Oppisisältö ei poikennut juurikaan kansakoulusta. Tärkein oppiaine oli uskonto ja jos koulua käytiin vähimmäisaika (puoli vuotta) opetusta annettiin vain uskonnossa. Kuurojenkoulussa tärkeässä asemassa oli myös ammattiopetus. Tietopuolisesta opetuksesta suurin osa käytettiin sekä kirjoitetun kielen, että viittomakielen opetteluun. Malmin Manillasta mukanaan tuoman perinteen mukaisesti viittomakielellä oli opetuksessa tärkeä merkitys.

Lue lisää
Alternative text

Tavoitteet muuttuvat

Aistiviallisopetusta kehitetään – opetuksen tavoitteet muuttuvat Malmin kaksikielisyyteen tähtäävää opetustapaa jatkettiin Suomessa 1890-luvulle asti ja opettajien joukossa oli myös lahjakkaita kuuroja. Puheen opettamisesta keskusteltiin jo Malmin aikana, mutta puheopetusta annettiin vain niille oppilaille, joilla oli siihen taipumusta. Viittomakielen käyttöä kuurojenopetuksessa alettiin Euroopassa arvostella 1800-luvulla. Puhemenetelmän kannattajat ajattelivat, että ilman puhetta ei ollut ajattelua ja että Lue lisää

Lue lisää
Alternative text

Oralismin aika

Pitkä oralismin aika Puhemenetelmästä tuli 1800-luvun lopulla vallitseva opetusmenetelmä kuurojenkouluissa ja oppilaat jaettiin eri ryhmiin puheenoppimiskyvyn mukaan. Tätä kutsuttiin jakojärjestelmäksi ja se oli käytössä kuurojenkouluissa aina 1960-luvulle saakka. Tämän vuoksi kuurojenkouluissa oli käytössä rinnakkain eri opetusmetodeja. 1900-luvun alussa arvioitiin, että puhemetodilla opetettiin vain noin puolta oppilaista. Loppuja opetettiin joko kirjoitusmetodilla tai yhdistetyllä kirjoitus- ja viittomametodilla. Lue lisää

Lue lisää
Alternative text