Tehtäväpaketti verkkomuseon sisältöihin
Suomessa asuu noin 10000-11000 viittomakielen käyttäjää, joista 4000-5000 on kuuroja. Kuurojen lisäksi viittomakieltä käyttävät muun muassa heidän perheenjäsenensä sekä kuurojen parissa työtään tekevät, kuten viittomakielen tulkit ja kirkon työntekijät. Viittomakieliset muodostavat kieli- ja kulttuurivähemmistön ja yhteinen historia ja kokemukset yhdistävät heitä. Suomessa käytetään kahta kansallista viittomakieltä: suomalaista ja suomenruotsalaista. Tässä tehtäväpaketissa on vinkkejä, miten koulun Lue lisää
Lue lisää
Kuurojenopetuksen vaiheet
Kuurojenopetuksen vaiheet Lukekaa teksti kuurojenopetuksen historiasta. Katsokaa tekstin yhteydessä olevaa kuvaa Turun kuurojenkoulusta. Miettikää seuraavia asioita Minkä ikäisiä ihmisiä näet koulun pihalla? Ovatko he naisia/miehiä, tyttöjä vai poikia? Millaisia leikkivälineitä koulun pihalla on? Lopuksi voitte valita koulun pihalta kaksi henkilöä. Miettikää, mistä he ovat keskustelleet keskenään kuvan esittämässä tilanteessa. Entä millä kielellä he ovat keskustelleet? Lue lisää
Lue lisääPorvoon kuurojenkoulu
Porvoon kuurojenkoulu Lukekaa yhdessä teksti kuurojenopetuksesta Porvoon kuurojenkoulusta ja opetuksen tavoitteista Katsokaa vieressä olevaa kuvaa opetustaulusta Porvoon kuurojenkoulusta Miettikää seuraavia asioita Mitä itsellesi tuttuja asioita löydät kuvista? Entä mitä itsellesi tuntematonta/outoa/vierasta? Kuurojenopetuksessa käytettiin paljon kuvia ja havaintovälineitä, millaisia sanoja/asioita taulun avulla on voitu opettaa? Kuurojen oma lehti alkoi ilmestyä 1800-luvun lopussa. Lukijat lähettivät lehteen tietoja Lue lisää
Lue lisääOpetuksen tavoitteiden muuttuminen
Opetuksen tavoitteiden muuttuminen Lukekaa teksti opetuksen tavoitteiden muuttumisesta Miettikää seuraavaa asiaa Miksi viittomakieli jäi kuurojenopetuksesta pois ja sen sijaan otettiin käyttöön puhemenetelmä?
Lue lisääSisäoppilaitoksessa
Sisäoppilaitoksessa Lukekaa teksti Sisäoppilaitoksessa Miettikää seuraavia asioita Mitä tarkoittaa, jos koulu on sisäoppilaitos? Mitä hyviä puolia kuuroille lapsille oli siitä, että kuurojenkoulut olivat ennen sisäoppilaitoksia? Entä mitä huonoja puolia kuurojen lasten kannalta sisäoppilaitoksissa oli? Katsokaa yhdessä kuvaa tyttöjen asuntolahuoneesta samalla sivulla. Kuvan katsomisessa voi hyödyntää keskustelevaa kuvan tarkastelua eli VTS-menetelmää (Visual Thinking Strategies): Osallistujat katsovat Lue lisää
Lue lisääAmmatit
Ammatit Kuurot ovat sukupolvien ajan taistelleet ennakkoluuloja vastaan, joiden mukaan kuuro ei pysty harjoittamaan tiettyjä ammatteja. Opettajat, ammatinvalinnanohjaajat ja vanhemmat ovat sanoneet kuuroille, että ”kuuro ei pysty”. Kuurot ovat tästä huolimatta osoittaneet pystyvänsä ja aloittaneet toimimisen erilaisissa ammateissa. Tietoisuutta pystymisestä on vahvistettu kertomalla tarinoita kuuroista, jotka ovat vaikeuksista huolimatta hankkineet kuurolle epätavallisen ammatin. Lukekaa teksti Lue lisää
Lue lisääKuurojen yhteisö
Yhdistystoiminnan merkitys kuuroille ja viittomakieliselle yhteisölle. Kuurojen omissa yhdistyksissä luodaan ja ylläpidetään omaa kulttuuria ja perinteitä. Yhdessä koulujen kanssa yhdistykset ovat muodostaneet kuurojen yhteisön perustan. Kuurojen yhdistyksiä on toiminut Suomessa 1800-luvun lopulta lähtien. Kuurojen Liitto on toiminut vuodesta 1905. Liitto on viittomakielisten kuurojen järjestö, jonka tehtävänä on taata kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen. Lukekaa Lue lisää
Lue lisää