Kuurojen museo » historia » järjestötoiminta

Järjestötoiminta

Kuurojen yhdistykset yhdessä koulujen kanssa ovat muodostaneet kuurojen yhteisön perustan ja ne ovat välittäneet kuurojen kulttuurin, perinteet ja arvot seuraaville sukupolville. Kuurojen järjestäytyminen alkoi tiettävästi Ranskassa. Pariisiin syntyi 1830-luvulla yhteisö, joka alkoi järjestää vuosittaisia juhlaillallisia, joihin osallistui kuuroja myös muista maista.

Lue lisää
Alternative text

Yhdistystoiminta

Kuurot olivat Suomessa ensimmäinen aistiviallisiksi luokiteltu ryhmä, joka 1800-luvun lopulla järjestäytyi itsenäisesti. Samaan aikaan maassamme oli yhdistyselämä vilkastumassa ja esimerkiksi ensimmäiset työväenyhdistykset aloittivat toimintansa. Kuten työväenyhdistysten, myös kuurojenyhdistysten tavoitteena oli kohottaa jäsentensä asemaa yhteiskunnassa.

Lue lisää
Alternative text

Toinen koti

Kuurojenyhdistyksistä tuli nopeasti tärkeitä paikkoja kuurojen sosiaalisen elämän kannalta. Koska valtaosa kuuroista oli syntynyt kuuleviin perheisiin, tarjosivat yhdistykset paikan, jossa saattoi jakaa yhteisiä kokemuksia. Naapurustossa tai työpaikalla ei ollut aina muita kuuroja ja yhdistyksissä oli mahdollista kommunikoida vapaasi viittomakielellä. Näin ne loivat jäsenilleen yhteenkuuluvaisuuden tunteen. Yhdistyksissä saattoi myös tavata vanhoja koulutovereita ja löytää uusia tuttavuuksia.

Lue lisää
Alternative text

Kuurojen Liitto perustetaan

Vuonna 1896 vietettiin Turun kuurojenyhdistyksen 10-vuotisjuhlaa ja siitä muodostui maamme kuurojen ensimmäinen yleinen kokous. Tapahtumaan osallistui noin 100 henkeä ja sen aikana keskusteltiin monista kuuroille tärkeistä asioista. Yleisten kokousten järjestämistä jatkettiin ja toinen kokous järjestettiin Helsingissä vuonna 1900. Osanottajia oli yli 200 ja kokouksen aikana käsiteltiin muun muassa yhdistystoimintaan, opetukseen, ammatteihin ja viittomakieleen liittyviä asioita.

Lue lisää
Alternative text

Alkuvuosien toimintaa

Ensimmäisiä tehtäviä, joita vastaperustettu Kuurojen Liitto otti vastuulleen oli suomen- ja ruotsinkielisten kuurojen lehtien julkaiseminen vuonna 1906. Kuuromykkäin Lehti ilmestyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1896. Lehden julkaisemisesta olivat vastanneet aluksi Mikkelin kuurojenkoulun opettajat ja sen tavoitteena oli tarjota kuuroille hyödyllistä ja sivistävää lukemista.

Lue lisää
Alternative text

Tavoitteiden määrittelyä

Pian Kuurojen Liiton perustamisen jälkeen yhdistystoiminnan tavoitteista alettiin käydä vilkasta keskustelua. Vuosittain alettiin järjestää edustajakokouksia, joihin kutsuttiin paikallisten yhdistysten väkeä miettimään tapoja, joilla yhdistykset toimisivat jäsentensä hyväksi. Toisaalta tärkeäksi nähtiin kuurojen yhdessäolo, toisaalta painotettiin yhdistysten hyötyä jäsenilleen.

Lue lisää
Alternative text

Työ monipuolistuu

Kuurojen Liiton toiminta pysyi pitkään varsin samanlaisena. Syynä oli se, että toiminnan kasvattamiseen ei ollut riittäviä määrärahoja. Tästä esimerkkinä on, että liiton sihteeri oli pitkään sen ainoa työntekijä. Tämän lisäksi lainsäädäntö oli syrjivää eikä viittomakieltä arvostettu. Tämä oli syynä siihen, että kuurot eivät voineet saavuttaa tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassa.

Lue lisää
Alternative text

Vahva asiantuntija

1990-luvun alussa Kuurojen Liitto alkoi laatia tavoiteohjelmia, joista ensimmäinen oli kielipoliittinen ohjelma. Sen tavoitteena oli saada kuuroille samat kielelliset oikeudet kuin muillakin kansalaisilla oli. 1990-luvun laman myötä edunvalvontatyö ja yhdistysten aktivoiminen lisääntyivät. Tärkeä tavoite edunvalvontatyössä saavutettiin, kun vuonna 1995 viittomakieltä käyttävien oikeudet lisättiin perustuslakiin.

Lue lisää
Alternative text