Rurik Pitkänen

Neljällä vuosikymmenellä Kuurojen Liiton palveluksessa toiminut Rurik Pitkänen teki uutteraa työtä mm. kuurojen ammattiopetuksen aikaansaamiseksi koko elämänsä ajan. Hän toimi liiton sihteerinä, matka-asiamiehenä ja lopulta toiminnanjohtajana. Kaikkien tuntema mies kiersi 1920- ja 1930-luvuilla ympäri maata valistaen ja esitelmöiden. Hän toimi vuosikaudet kirjapaino Surduksen johtokunnassa, jossa hänen aikanaan kymmenet kuurot saivat ammattikoulutuksen ja työn yrityksessä.

Lue lisää
Alternative text

Torsten Rikström

Torsten ”Totti” Rikström (1916–1999) oli monipuolinen esiintyjä ja kulttuuripersoona kuurojen kulttuurielämässä. Hänet nähtiin näyttämöllä tulkitsemassa viittomakieliselle yleisölle teatteritaiteen helmiä mm. Aleksis Kiven hahmoja ja Molièren Luulosairasta. Hän johti viittomakielisiä kuoroja ja oli kuurojen kulttuuripäivillä vakioesiintyjä usealla vuosikymmenellä.

Lue lisää
Alternative text

Svante Lagergrén

Svante Lagergrén (1844–1900) teki yli kahdenkymmenen vuoden mittaisen uran valokuvauksen parissa ja hän on yksi tunnetuimmista suomalaisista maisemavalokuvaajista. Hänen kuviaan löytyy useiden museoiden ja arkistojen kokoelmista ja hänen ottamiinsa kaupunkikuviin törmää monen historiateoksen kuvituksissa.

Lue lisää
Alternative text

Savisaaret

Savisaarien suvussa on ollut kuuroutta monessa sukupolvessa. Ensimmäinen tunnettu kuuro suvussa oli Elias Savisaari (1850–1906), joka avioitui entisen koulutoverinsa Maria Valkaman (1857–1938) kanssa ja perhe asettui asumaan Savisaaren torppaan Alavudella. Kaikki lapset olivat kuuroja ja heidät lähetettiin aikanaan Turun kuurojenkouluun.

Lue lisää
Alternative text

Ritalat ja Talviat

Tampereen ja Pirkanmaan seudun kuurojen historiaan vaikutti 1900-luvun alkuvuosina kaksi perhettä: Talviat ja Ritalat. Siiri, Evert, Heikki ja Juho Felix Talvia olivat Tampereen kuurojenyhdistyksen perustajajäseniä. Huittisten seudulla toimineen Kuurojen Yhdistys Heffatan perustamiseen ratkaisevasti vaikuttivat Kaarlo, Vilho, Eeva ja Akseli Ritala.

Lue lisää
Alternative text

Stadiukset

Julia Tavaststjerna (1844–1929) kuului tunnettuun säätyläissukuun ja avioitui erikoisluvalla serkkunsa Karl Alfred Stadiuksen kanssa. Pariskunta sai kolme lasta, joista keskimmäinen Valter Stadius (1869–1935) kuuroutui kolmen vuoden iässä. Pojan kuuroutuminen avasi uuden luvun valtioneuvoksetar Stadiuksen elämässä.

Lue lisää
Alternative text

Raija Nieminen

Kuurojen Liiton Kulttuurikeskus ja Kuurojen Teatterin suunnittelu ja toteuttaminen olivat Raija Niemisen (1937–2004) näkyvimmät saavutukset. Hänen mielestään kuuroilla tuli olla yhtäläiset oikeudet kulttuuripalveluihin kuin kuulevillakin. Kulttuurin saavutettavuus oli tiiviisti yhteydessä kuurojen yhteiskunnallisen aseman kohentamisen kanssa.

Lue lisää
Alternative text

Elin Carlstedt

Elin Carlstedt (1864–1949) oli yksi kuuroista opettajista, jotka toimivat opetustehtävissä ennen kuin puhemenetelmä otettiin käyttöön kuurojenkouluissa Suomessa. Hän opetti käsitöitä kuuroille tytöille 1882–1893. Elin Carlstedt toimi yli kaksikymmentä vuotta Porvoon ruotsinkielisen kuurojenyhdistyksen puheenjohtajana.

Lue lisää
Alternative text

Oskar Wetzell

Oskarin Wetzellin (1888–1928) aikalaiset pitivät häntä yhtenä merkittävimpänä henkilönä kuurojen yhteisössä. Historia on osoittanut tämän luonnehdinnan pitkäikäiseksi. Hän oli monilahjakkuus, joka tuli tunnetuksi niin kuurojen kuin kuulevienkin parissa menestyksekkäänä urheilijana ja taikurina.

Lue lisää
Alternative text